Puurakentaminen – ilmastoteko ja omavaraisuutta tukevaa liiketoimintaa Miksi puun käyttö rakentamisessa on juuri nyt ajankohtainen asia? Onko lisääntyvä puun käyttö ristiriidassa metsiensuojelutavoitteiden kanssa? Onko puun käytön suosiminen kannanotto muiden rakennusmateriaalien käyttöä vastaan? Suomen rakentamislaki uudistuu ja sen myötä korostuu tarve huomioida rakennusten ilmastovaikutukset koko elinkaaren ajalta. Puu on kotimainen raaka-aine, josta pidemmälle jalostettuna saataisiin huomattavia vientitulojakin. Tutustumismatka akkujen uudelleenkäytön maailmaan Kierrätysakkutoiminta sisältää erittäin paljon byrokratiaa ja vaatii yrityspalveluilta erikoisosaamista yritysneuvonnassa. Niin raskaan kuin kevyenkin liikenteen sähköistyessä kierrätysakkuliiketoiminta ja akkujen korjauspalvelut oletettavasti yleistyvät, ja yrityspalveluiden olisi hyvä olla perillä toimialan vaatimuksista. Kasvu on asennetta, osaamista, motivaatiota ja suunnitelmallisuutta Kasvun kasvot ovat varsin moninaiset. MY Tilastot -tilastokatsauksen mukaan Suomessa yrityksistä valtaosa, yli 95 %, on mikroyrityksiä ja näistä voimakkaasti kasvaneita löytyykin lähinnä kasvukeskuksista ja muutamilta alueilta kasvukeskusten ulkopuolelta. Pyysimme KASVA-hankkeessa kuntien julkisia yrityspalvelutoimijoita määrittelemään kasvuyrityksiä. Maailma muuttuu teoilla – taivas ei ole rajana Nivala on Suomen parhaimpia kaupunkeja Yrittäjien vuoden 2024 Kuntabarometrin yrityskyselyn mukaan. Kaupunki on onnistunut luomaan yritystoiminnan ympäristön, jossa menestys ei ole sattumaa. Mutta mikä on tämän menestyksen salaisuus? Back to Work- ja KASVA Karkelot tapahtumassa se selvisi. Mikä on mikroyritys? Tarkoilla käsitteillä tutkimuksesta selkeämpää Tutkimuksessa käsitteiden täsmällinen määrittely on tärkeää, eikä mikroyrittäjyyden tutkimus ei ole poikkeus. Käsitteiden selkeys vaikuttaa ratkaisevasti tutkimuksen tarkkuuteen, luotettavuuteen ja vertailtavuuteen. Se varmistaa, että tutkijat ymmärtävät termit samalla tavalla ja että tutkimus kytkeytyy selkeästi teoreettiseen viitekehykseen. Mikroyrittäjyyden tutkimuksessa on erityisen tärkeää määritellä, mitä mikroyrityksellä ja mikroyrittäjyydellä tarkoitetaan. Tekoälyn sietämätön keveys Tekoäly on kuin kaksiteräinen miekka – se tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia, mutta herättää myös syviä eettisiä kysymyksiä. Tekoälyn keveys piilee sen kyvyssä käsitellä suuria tietomääriä ja tuottaa sisältöä nopeasti, mutta tämä keveys muuttuu sietämättömäksi, kun pohditaan tekoälyn tuottaman sisällön totuudenmukaisuutta ja vaikutusta yhteiskuntaan. Mikroyrittäjyyden tutkimusta yrittäjämäisellä sydämellä Syyskuussa tulisi yhdeksän vuotta siitä, kun pääsin muutaman vuoden tauon jälkeen palaamaan osaksi yliopistoyhteisöä mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTREllä osana silloista Oulun yliopiston Oulun Eteläisen Instituuttia (nyk. Kerttu Saalasti Instituutti). Oli syksy 2015 ja vasta neljä vuotta toiminut ryhmä oli vielä kooltaan pieni: taisi olla viisi henkilöä ennen meitä samana päivänä aloittanutta kahta uutta tutkijaa. Olen nyt alkavan kesäloman jälkeen uuden elämän- ja työvaiheen edessä, kun yhtä aikaa haikeana mutta myös uteliaana siirryn omasta aloitteestani toisen työnantajan palvelukseen. Siksi käytän tässä tilaisuuteni väistyvänä mikroyrittäjyyden tutkimusjohtajana reflektoida, millaisen ryhmän osana olen näin huomattavan osan työelämääni toiminut. UUSIA PROJEKTITYÖNTEKIJÖITÄ Iikka Meriläinen: Monitieteisesti kohti uutta tietoa uusien yritysten legitimaatiosta Aloitin kesäkuussa 2024 Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa, mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä MicroENTREssä, ja työskentelen tällä hetkellä KASVA- ja SMART ERA -hankkeissa väitöskirjatutkimukseni ohella. Tutkimuksessani yhdistän organisaatio- ja yrittäjyystutkimusta, filosofiaa ja kielitiedettä rakentaessani monitieteisiä lähestymistapoja uusien yritysten legitimoitumiseen. Anne-Mari Riikonen: Koulun penkiltä tekemään kestävää kehitystä maatalouden sivuvirroista Aloitin Oulun yliopiston Kerttu Saalasti -instituutissa kesäkuussa BIOTUTO-projektissa. Projektin tavoitteena on kehittää maatalouden biomassojen käsittelyyn, hankintaan ja käyttöön liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistää uusiutuvan biokaasun käyttöä liikenteessä ja teollisuudessa. Tehtävänäni projektissa on arvioida alueellisesti maatalouden sivuvirtojen määrää sekä luoda logistinen malli, jolla biomassojen ja lopputuotteiden kuljetus olisi mahdollisimman kustannustehokasta. Heidi Pasanen: Askelia kohti maaseudun uusia mahdollisuuksia Maaseudun kehittäminen on minulle ollut äärettömän kiinnostava tehtäväkenttä jo vuosikymmenien ajan. Kaupunkilaistytön maailmasta lähdettyäni löysin itseni lopulta maatalon emännän paikalta, ja sillä tiellä olen. Kerron tässä hieman, miten päädyin Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituuttiin projektipäälliköksi. Työn ohessa suoritetut tutkinnot ja kurssit, harrastukset koirien parissa sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat olleet mainio ponnahduslauta nykyiseen pestiini. Toivomme, että pysyt mukanamme myös jatkossa!
Sait tämän uutiskirjeen, koska olet osa verkostoamme tai osoittanut kiinnostusta toimintaamme kohtaan. Jos et halua uutiskirjeitämme jatkossa, peru tilaus kirjeen alareunassa olevasta painikkeesta.
|
