Innovaatiotoiminta: Tulevaisuuden menestyksen avain Innovaatiotoiminta on noussut yhdeksi keskeisimmistä tekijöistä, joka määrittää yritysten ja yhteiskuntien menestyksen tulevaisuudessa. Innovaatiotoiminnan avulla voidaan luoda uusia – tai kehittää olemassa olevia - tuotteita, palveluita ja prosesseja, jotka käyttöönotettuina voivat parantaa yrityksen kilpailukykyä ja edistää yrityksen taloudellista kasvua. Yrityksen innovaatiotoiminnan ei välttämättä tarvitse olla pelkkiä fläppitauluja, post-it-lappuja tai pullakahveja, vaan parhaimmillaan toimivien ratkaisumallien kehittämistä ja uusien ratkaisujen hakemista yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Työkaluja tähän on kehitelty ja pilotoitu myös KASVA-hankkeessa. Yhteistyön voimaa tekoälyn käytössä, kasvun johtamisessa ja tulevaisuuden rakentamisessa Koillis-Suomen Kehittämisyhtiö Naturpolis Oy kutsui marraskuun 2024 lopussa yrittäjät, yrityspalvelutoimijat ja kuntapäättäjät Business Forum Ruka- ja KASVA-karkelot-tapahtumiin Kuusamoon. Kaksipäiväisessä tapaamisessa tarjolla oli laaja kattaus inspiroivia puheenvuoroja tekoälystä kasvun johtamiseen ja tieteen ja tunteen yhteydestä tulevaisuuden matkailuun. Kaikkia yhdistävä teema oli yhteistyö. Kiertotaloudessa hukasta syntyy kannattavaa liiketoimintaa Luonnon kiertokulussa ei synny sellaisia jätteitä, joille ei löytyisi hajottajia. Ihmisen toiminnan tuloksena syntyy. Olemme tilanteessa, jossa maapallon kestävyyden rajat on ylitetty monilta osin ja on aika palata takaisin siihen, minkä jo esi-isämme osasivat: miten muutetaan hukka hyödyksi ja käytetään kaikki olemassa olevat resurssit tehokkaasti yhä uudestaan? Puhumme siis kiertotalouden mukaisesta liiketoiminnasta ja siihen siirtymisestä. Työkaluja tähän on kehitelty ja pilotoitu myös KASVA-hankkeessa. Teknologiamallit auttavat yrittäjiä teknologiahankinnoissa Sana “teknologia” pitää sisällään monia erilaisia asioita, joiden avulla pyrimme ratkaisemaan kohtaamiamme ongelmia. Teknologialla voidaan tarkoittaa esimerkiksi erilaisia fyysisiä laitteita, prosesseja tai digitaalisia ohjelmistoja. Teknologian moninaisen merkityksen vuoksi siitä puhuminen on hankalaa. Kun puhumme teknologiasta jonkun toisen kanssa, on hyvin todennäköistä, että hänen mielikuvansa teknologiasta eroaa selvästi meidän mielikuvastamme. Tämä voi johtaa asioiden väärinymmärtämiseen ja tätä kautta myös virheisiin päätöksenteossa. Sesongin pidentäminen tuo uusia mahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaan matkailuun Matkailusesongin pidentäminen ja yhteistyön vahvistaminen halutaan nostaa Pohjois-Pohjanmaan matkailun kehittämisen kärkiteemoiksi. Sesonkien venyttäminen ei tarkoita vain matkailutulojen kasvattamista, vaan se mahdollistaa myös tasaisemman tulovirran paikallisille yrittäjille ja vähentää hiljaisten kuukausien aiheuttamaa taloudellista epävarmuutta. Eri matkailutoimijoiden välille toivotaan myös aitoa yhteistyötä kilpailun sijaan. Tähän tulokseen tulivat alueen matkailun ammattilaiset, yrittäjät ja muut kulttuuritoimijat 21.11.2024 Oulun Tullisalissa järjestetyssä Pohjois-Pohjanmaan matkailufoorumissa. Kontekstiälyä kasvun johtamiseen Arkikielessä yrityksen kasvulla viitataan usein yritysten liikevaihdon tai henkilöstömäärän kasvuun. Myös lukuisia muita mittareita on käytössä, koska kasvu on moninainen ilmiö. Yritysten kasvua ja kasvun johtamista voidaan tutkia monista eri näkökulmista. Matti Muhos on omassa tutkimuksessaan keskittynyt kasvun johtamiseen erityisesti prosessinäkökulmasta. Opettajat yrittäjyyden innostajina – kiinnostaako yrittäjyys nuoria Pohjois-Pohjanmaalla? Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusseura ry järjesti 18. valtakunnalliset Yrittäjyyskasvatuspäivät yhteistyössä EduFutura Jyväskylän kanssa syyskuun 2024 lopussa. Konferenssin teemana oli Vastuullinen ja kestävä yrittäjyyskasvatus. Yrittäjyyskasvatuspäivillä sekä tutkijat ja opettajat että käytännön toimijat esittelivät ja keskustelivat yrittäjyyskasvatuksen ajankohtaisista tutkimuksista ja teemoista. LuovAIn!-hankkeen Yle Areena -keskustelu ”Tekoälyn sietämätön keveys” André Noël Chakerin luotsaamassa paneelikeskustelussa pohditaan tekoälyn mahdollisuuksia vauhdittaa luovan alan sisältöjen tekemistä. Mitä lisäarvoa tekoäly tuo prosessiin ja millaisia eettisiä haasteita tekoälyn käytöstä aiheutuu? Keskustelijoina ovat tekoälytaiteilija Taika Jalohaikara, Future Objects Oy:n toimitusjohtaja ja bränditohtori Taavi Kuisma, YLE:n vastuullisen tekoälyn päällikkö Minna Mustakallio ja Aalto yliopiston työelämäprofessori, filosofi ja muusikko Lauri Järvilehto sekä tekoäly. Katso keskustelujamme SuomiAreenassa! Ylen uutisankkuri Petteri Löppönen on luotsannut meille kolme keskustelua SuomiAreenassa. Katso ne täältä! Nuoret ovat viime vuosina olleet entistä kiinnostuneempia yrittäjyydestä ja pitävät yrittäjyyttä houkuttelevana. Heille rahanteko ei ole yhtä tärkeää kuin merkityksellinen työ ja itsensä toteuttaminen. Onko nuorille tarjolla tarpeeksi tukea, jotta aikomuksista tulee totta?
Mukana kesäkuun 2024 keskustelussa ovat musiikkialan palveluja tarjoavan Soundecon yksinyrittäjänä toimiva 24-vuotias Janina Tihinen ja somemarkkinointia tarjoavan Mediaman yrittäjä, 19-vuotias Michael Pietrzyk. Tutkimuksen näkökulmaa aiheeseen tuo kasvun johtamisen, uudistuvan liiketoiminnan ja digitalisaation professori ja johtaja Matti Muhos Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista. Mukana on myös NYT:in aluetoiminnan johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen kertomassa nuorille suunnatuista yrittäjyysohjelmista ja -sparrauksesta. Suomalaisten pk-yritysten halu kasvaa on viime vuosina laskenut selvästi. Myös uusia yrityksiä perustetaan varoen – ja naiset selvästi vähemmän kuin miehet. Kasvavat yritykset investoivat, työllistävät ja luovat uusia innovaatioita, mistä olisi hyötyä kansantaloudelle ja hyvinvoinnille. Mutta miksi kaikki eivät kuitenkaan tavoittele kasvua?
Toimitusjohtaja Sandra Lounamaa Gubbesta havaitsi ystävineen, että vanhusten ystäväpalveluille on huutava pula. Naiset perustivat start upin, josta tuli neljässä ja puolessa vuodessa kansainvälinen yritys, joka työllistää jopa 3000 Gubbe-avustajaa. Kovanen Capitalin toimitusjohtaja Eeva Kovanen kertoo perheyrityksen muutoksesta kuljetusalan yhtiöstä sijoitusalan organisaatioksi. Kuvittaja ja yksinyrittäjä Linda Saukko-Rauta Redanredanista puolestaan kertoo, millaista on olla yksinyrittäjä – ja onnellinen sellainen. Tutkimuksen näkökulmaa kesäkuun 2023 keskusteluun tuo Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja, professori Matti Muhos.
Mikroyrityksillä on merkittävä rooli taloutemme kasvun kannalta: yhdeksän kymmenestä EU:n alueen yrityksestä on alle 10 työntekijän mikroyrityksiä. Keskustelussa tuodaan esiin mahdollisia ratkaisuja siihen, kuinka yrityskenttämme enemmistö voisi kehittää vientiään ja kasvaa. Mitä ovat ne aineelliset ja aineettomat resurssit, joita kasvuun ja vientiin tarvitaan? Mikä motivoisi perustamaan lisää yrityksiä - jo nuorena? Onko niin, että yritysten kasvutavoitteet joko toteutuvat tai kaatuvat yrittäjien oman osaamisen, kunnianhimon ja ponnistelujen seurauksena?
Heinäkuun 2022 SuomiAreenassa aiheesta olivat keskustelemassa enkelisijoittaja Ali Omar, yrittäjyysstrategiatyötä vetävä TEM:in neuvotteleva virkamies Jaana Lappi, Estonian Enterprisen entinen johtaja ja NewCon business-neuvonantaja Valdar Liive, nuorena veljiensä kanssa maalausyritys Sorcolorin perustanut Tuomas Soronen sekä Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johtaja, professori Matti Muhos. TYÖNTEKIJÖITÄ ESITTELYSSÄ |
